Verkostoitumispäivä 13.1.2012 Omalla Tuvalla

Ensimmäisen vuoden liiketalouden opiskelijat pääsevät kokeilemaan järjestämistaitojaan 13.1.2012 klo 8-11 Ikaalisten Omalla Tuvalla järjestettävän Verkostoitumispäivän, eräänlaisten minimessujen, merkeissä. Tapahtumaan odotetaan vieraiksi lähes 120 yrityksen tai yhteisön edustajaa Pirkanmaalta. Heistä suurin osa tulee Ikaalisista, Hämeenkyröstä ja Parkanosta.

Tapahtuma on mainio tilaisuus yrityksille löytää tulevia työntekijöitä, opiskelijoille löytää työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia sekä TAMK:lle vahvistaa entisestään yhteistyötä ja luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia pirkanmaalaisten yritysten kanssa.

Tapahtumassa on kahvitarjoilu yritysten ja yhteisöjen edustajille sekä toimittajille.

TAMK:n Ikaalisten liiketalouden 1. vuoden opiskelijat toivottavat vieraat lämpimästi tervetulleiksi!

Lisätietoja sähköpostitse: 

verkostoitumismessut@hotmail.com

puhelimitse:

Kirsti Valtanen puh. 050 311 9744 (palvelusihteeri TAMK, Ikaalinen)

Tapahtuman Facebook-linkki

Kielikylpyä ja yritystietoutta

Ruotsin projektimatkamme saatiin turvallisesti päätökseen. Perjantaina Turkuun saapui minibussilastillinen kielikylvystä rikastuneita projektilaisia, joiden sanavarastoon oli vielä ainakin loppuviikoksi imeytynyt aimo annos ruotsinkielisiä fraaseja. 

Kuva 1: Edge Technologyllä tutstumassa erääseen heidän automaattiinsa.

Matka oli raskas, mutta antoisa. Keskiviikolle oli ohjelmoitu neljä yritysvierailua Sala-nimisessä kaupungissa. Päivämme alkoi yrityskeskuksesta, jonka toiminnan lisäksi saimme tutustua Edge Technology -nimisen tekniikan alan yrityksen toimintaan sekä pieneen ja tunnelmalliseen liha- ja juustopuotiin nimeltä Silverstadens delikatesser. Lisäksi tutustuimme paikalliseen kangaskauppaan Linne Skåpetiin. Muun muassa Silverstadens delikatesserissä oltiin kovasti tyytyväisiä yrityskeskuksen tarjoamaan apuun ja tietotaitoon. Tämän kaltaisesta yrityskeskuksesta saisivat suomalaisetkin ottaa oppia, sillä täysin vastaavanlaitsa paikallista yrityshuolenpitoa ei Suomessa projektiryhmän tietojen mukaan ole. 

Yrityskeskuksen jälkeen suuntasimme hopeakaivokselle paitsi yritysesittelyyn, myös tutustumaan 155 metrin syvyyteen ulottuviin kaivoksiin. Mitä täällä opittiin? Sala Silvergruva oli todella onnistunut hyödyntämään turistkohteen täyden potentiaalin. Kaivoksilla järjestettiin jos jonkinlaista kulttuuritapahtumaa, pienimuotoisia konsertteja ja turistikierroksia. Kaivoksesta, 155 metrin syvyydestä, löytyi jopa morsiussviitti, jonka sisustus henki hopean hehkua niin luksuksena kuin vain kaivoshotellissa voi. 

Kuva 2: Sala Allehandassa oppimassa journalistin työstä paikallislehdessä.

Keskiviikon viimeisen yritysvierailun kohteena oli Sala Allehanda -niminen paikallislehti. Lehden ansiostaan projektimme saa kansainvälistäkin julkisuutta, sillä toimittajat lupasivat tehdä vierailustamme artikkelin lehteensä. Sala Allehandassa meitä kiinnosti erityisesti heidän suhteensa sosiaaliseen mediaan ja se, miten he hyödyntävät sitä lehtensä markkinoinnissa. Tämä paikallislehti oli liittynyt sekä Facebookkiin että Twitteriin. Samaa ei voida sanoa monista suomalaisista paikallislehdistä.

Torstaina matkamme suuntasi kohti Mariefrediä, jossa pääsimme tutustumaan Gripsholmin linnaan. Linnasta oli tarkoitus saada yritysesittely, mutta en usko keneenkään projektiryhmäläisen panneen pahakseen yritysesittelyn päätteeksi saamaamme pientä turistikierrosta. Erityisesti Gripsholmin linnassa meitä kiinnosti heidän markkinointinsa. He tekivät suuren osan markkinoinnistaan itse ja käyttivät vain hyvin vähän markkinointitoimistoa. Esittelijä painotti markkinoinnin segmentoimisen tärkeyttä ja sitä, että markkinointiin suunnatut resurssit kohdennetaan yhteen suureen markkinointikampanjaan lukuisten pienempien sijaan. Mielenkiintoista linnasta oli myös tietää se, että heidän ehkäpä tärkein markkinointikohderyhmänsä olivat lapset. Suurin osa aikuisista tietää jo Ruotsin historiasta ja on kenties jopa vieraillut elämänsä aikana joissakin linnoissa. Lapsissa he sen sijaan näkivät paljon tuoretta intoa ja uteliaisuutta linnoja ja niiden historiaa kohtaan.

Kuva 3: Projektimatkalaiset Gripsholmin linnan pihalla antoisan yritysesittelyn jälkeen. 

 Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä kohteena oli Språkrådet, eli ruotsin kielen kielineuvosto Tukholmassa. Kielineuvosto opastaa kaikissa kieleen liittyvissä kysymyksissä ja seuraa kielten kehitystä Ruotsissa. Se myös julkaisee paljon sanakirjoja ja -lehtisiä sekä luennoi lähes kaikesta kieleen liittyvästä. Moni projektimatkalainenkin innostui ostamaan heidän tekemiään ruotsin kielen erikoissanakirjoja.

Kahden päivän Ruotsin projektimme saatiin tosiaan kunnialla päätökseen. Kuten mainittua, projekti oli antoisa ja yritysesittelyiden kuuntelu vahvisti kuullunymmärtämistä. Kielikylpy on sanana jo varsinainen klisee, mutta siltä se tosiaan tuntui; kaksi päivää intensiivistä ruotsin puhumista ja kuuntelua saa tumpelommankin ruotsin kielen puhujan oppimaan, ja ennen kaikkea rohkaistumaan luottamaan kielitaitoonsa.